Miksi poikkeusoloista paluu haastaa työelämää, työhyvinvointia sekä muutosjohtamista enemmän kuin poikkeusoloihin loikkaaminen?

46 % haluasi jakaa työaikansa etä- ja lähityön kesken ja peräti 50 % haluaa työskennellä kokonaan etänä.

Tuoreen Evan kyselyn mukaan vain neljä prosenttia pandemian aikana pääosin etätöissä työskennelleistä haluaisi jatkossa palata tyystin lähityöhön, 46 % haluasi jakaa työaikansa etä- ja lähityön kesken ja peräti 50 % haluaa työskennellä kokonaan etänä (Kauppalehti, 16.11.21). Yhteentörmäyksiä on luvassa, mikäli työnantajien odotukset ja olettamukset ovat toisen suuntaiset.

iDb:n Kati Räisänen keskustelee työelämän ajankohtaisimmasta aiheesta bisnesmaailman moniosaajan, tekniikan tohtori Laura Lareksen kanssa. Lauralla on näköalapaikka tämän hetken muutokseen työelämässä.

Miksi ja miten poikkeusoloista paluu haastaa työelämää?

Kriisiin lähdettäessä pakko on paras konsultti ja motivaattori ja kaikkia organisaatioita yhdistävä tekijä. Poikkeusoloihin lähtö haastoi jokaista organisaatiota. Johtamisen ja työelämän näkökulmasta jokaisella oli kuitenkin sama suunta ja yksiselitteinen pakko toimia.

Muutosjohtaja ja kriisijohtaja tietää, että isoimmat haasteet on edessä, kun poikkeusoloista aletaan palaamaan. Siinä missä kriisi oli yhdistävä tekijä, kriisistä palaaminen erottaa yrityksiä. 

Miksi työpaikoilla on edessä pettymysten tsunami?

Pettymysten tsunami on Lareksen mukaan edessä tulevina kuukausina. Suomessa puolet palkansaajista siirtyvät enemmän tai vähemmän etätöihin, mikä on Eurooppalaisittain ottaenkin poikkeuksellisen suuri osuus.

Lares uskoo pettymysten tsunamin olevan edessä valtavan erilaisten odotusten vuoksi. Odotukset ovat jääneet kalibroimatta ja selvittämättä monilla työpaikoilla. Viimeisimpien tutkimusten mukaan 90 % etätöihin siirtyneistä haluaa tehdä useita päiviä etätöitä jatkossakin. Tämä viesti ei jokaisessa yrityksessä kuulu eikä näy.

Oletus, että kaikki haluaa samaa, lähtötilanne ja odotusarvot olisivat samat kaikille, on pahin pohja pettymysten tsunamille. Tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointi ja työhyvinvointi on parantunut etätyön ja poikkeusolojen myötä. Yrityksissä on nyt hiljaista voimaa, tietoa paremman työelämän puolesta löytyy yksilöistä. Tuo tieto, hiljainen voima, olisi tärkeää valjastaa muutosjohtamisen tueksi.

Miksi juuri nyt on paras aika pohjustaa oivallinen työntekijäkokemus?

Lares näkee johtamistutkijana, että nyt ollaan vedenjakajalla. Monissa yrityksissä uskotaan, että paluu tehdään voimalla. Vedotaan lainsäädäntöön ja työsopimuksiin, vedotaan siihen, että työntekijöiden täytyy palata takaisin silmälläpidon alle.

Ne työnantajat, jotka päättävät palata menneen sijasta tulevaisuuteen, voivat luoda aivan toisenlaisen työntekijä kokemuksen. Nyt jyvät erotellaan akanoista ja yrityksissä vallankäyttö tulee näkyväksi.

Etätyöt ovat tuoneet työntekijöille perspektiiviä, jota aiemmin ei ollut. Nyt kun on kokemus, että toisinkin voisi olla, voidaan puhua jo saavutetuista eduista. Jos saavutettua etua ei vain oteta pois, vaan lähdetään keskustelemaan ja luomaan yhdessä tulevaa työelämää, otetaan käyttöön parhaita käytänteitä ja tehdään loikka aidosti monipaikkaiseen työskentelyyn, on silloin paikka myös työnantajalla mahdollisuus profiloitua uudelleen.

Kuinka luodaan roadmap paluuseen ja johdetaan muutosta?

Lareksen mukaan roadmap paluuseen luodaan asettamalla kunnon tavoitteet ja sen jälkeen keskustellaan, käydään läpi ihmisten oletukset, odotukset ja piilevät arvotukset.

Muutosta johdetaan selkeillä pelisäännöillä, jotka on luotu yhteisten, parhaaksi havaittujen käytänteiden pohjalta, yksilöiden kokemusta ja ajatuksia kuulen.

Kuinka yksilöitä kuullaan tasa-arvoisesti ja kuinka pelisäännöt uuteen normaaliin luodaan? Tätä varten on valmistettu maailman tunneälykkäin digitaalinen tiedonkerääjä iDb Rules™ – tutustu heti >>