Business Finlandissa pilotoitiin uusi hybridityön malli. Pilotointijakson aikana haluttiin kuulla henkilöstön näkemys uudesta mallista. iDb Vision mahdollisti tiedon keräämisen inhimillisen ja vuorovaikutuksellisen bottihaastattelun avulla. Vastausprosentti oli 60 %, mitä voi pitää todella hyvänä henkilöstökyselyissä.
Liiga-Saipan toimitusjohtaja Jussi Markkanen halusi selvittää miten työyhteisö voi. iDb Flow mahdollisti tiedon keräämisen inhimillisen ja vuorovaikutuksellisen bottihaastattelun avulla. Kaikki tiimin jäsenet pääsivät keskustelemaan tasavertaisesti, nimettömänä ja luottamuksellisesti.
“No show” on tämän syksyn uusi, iso haaste. Ihmiset jättävät tulematta tilaisuuksiin, työpaikalle, työtehtäviinsä, kesälomalta, koulutuksiin, kokouksiin, etätilaisuuksiin – ilmoittamatta. On järjestetty ”kurinpalautuksia”, vaadittu lähityön minimimäärää ja sitten purettu määräyksiä, kun ”ihmiset eivät suostukaan”. Mikä avuksi?
Työhyvinvointia koskevan tiedon hyödyntämisessä tärkeää on ratkaisukeskeinen dialogi. Siksi käymme iDb Flown® tulokset läpi aina vuorovaikutteisesti sekä asiakkaan johdon että henkilöstön kanssa.
Mitä muutos on meille opettanut, millainen on pandemian jälkeinen uusi alku? Entä miten ihmiset voivat nyt ja minkälaisia pelisääntöjä tarvitaan uudessa monipaikkatyössä?
Refinec Oy on suomalainen konepajayritys, jossa asiat sujuivat hyvin ja tulosta syntyi. Yrityksen johto halusi kuitenkin pysähtyä ja selvittää, olisiko askel vielä parempaan mahdollinen. Refinec päätti ottaa käyttöön iDb Flown®, vuorovaikutteisen bottihaastattelun, työntekijöiden hyvinvoinnin kartoittamiseen.
Kuinka Meidän IT ja talous Oy kartoitti 117 henkilön mielipide työtilojen suhteen? iDb Visionin®, työympäristön vuorovaikutuksellisen bottihaastattelijan avulla.
Edelläkävijät ovat jälleen edellä. Monilla työpaikoilla on otettu poikkeusoloista paluun pelisäännöt tosissaan. Eikä turhaan: pandemian uusin aalto, nousevat tartuntaluvut ja kiristyvät rajoitukset pyyhkivät ylioptimismia ja joulumieltä tieltään.
Webinaaritallenne – Miksi poikkeusoloista paluu haastaa työelämää, työhyvinvointia sekä muutosjohtamista enemmän kuin poikkeusoloihin loikkaaminen?
Linjauksia odotetaan, katsotaan miten muille käy ensin. Toisaalla on kartoitettu työntekijöiltä heidän toiveitaan työn toteutuspaikasta ja ryhdytty konkreettisiin muutoksiin työpaikoilla jotta ympäristö vastaisi tuleviin tarpeisiin. Mutta mitä ne tarpeet ovat?